Taas olisi pitänyt olla kamera mukana, kun tätä ei kukaan usko....

Kävin koiran kanssa lenkillä tuossa takametsässä. Koira pysähtyi yhtäkkiä ja niin pysähdyin minäkin. Polkua pitkin jolkotteli " koira " jonka itse asiassa, voisin väittää, oli susi. Se huomasi meidät ja lähti metsään päin. Välillä otus näkyi puiden välistä. menimme polkua pitkin suuntaan jossa susi äsken oli, niin muutaman metrin päässä rynni  hirviemä ja vasa, josta koiramme innostui haukkumaan.

 No sehän ei ole tavatonta, niitä nyt näkyy näillä kulmilla useinkin. Toisaalta ne rynnivät ehkä jotakin karkuun ja eikös hirvieläimet ole suden pääasiallista ravintoa. Toisaalta outoa, että susi tulisi näin asutuksen liepeille. Toisaalta se ei ollut hirvikoirankaan näköinen ja koira yleensä haukkuu, sitäpaitsi ei kukaan tuolla metsässä metsästäisi edes luvatta. Toisella puolella kyllä riittää metsää ja hirvet ei paljoa välitä ihmisen läheisyydestä, niitä kun saattaa aamulla olla pihallakin. 

Olen minä suden nähnyt aiemminkin, enkä minä sitäkään olisi uskaltanut väittää sudeksi, ellei porttikamera olisi ottanut lehteen siitä kuvaa. No saman näköinen iso leuan alta vaalea ja muutoin ruskeanharmahtava jykeväleukainen koira oli tämäkin.

Viisaana lähdin sitten lenkin jälkeen takaisin metsään kameran kanssa, jos olisin vaikka saanut tassun jälkiä kuvattua. Totesin heti metsän reunassa, että on jo niin susipimeää ettei olisi nähnyt suttakaan, saatikka jälkiä ja tuskin mihinkään varvikkoon niitä jälkiä painuukaan.

Mietin mitä niissä flunssalääkkeissä olikaan.... vai olisiko kyse edellisen illan sieniateriasta punaviinin kera.

No ei tämä niin paha ole, kuin nähdä leijona tai kenguru ;-)