Ajattelinpa prosessoida näitä ajatuksia tänne vaikken oleta että näistä iloa kellekään olisi mutta kumminkin:
Olen yleensä osannut iloita pienistä asioista sillävälin kun metsien mies on hokenut että yhteiskunta on epäoikeudenmukainen.Nyt olen kumminkin alkanut miettiä eräitä asioita vaikken tiedä mitä hyötyä niitä on tiedostaa.
Eli voidaan aajatella että länsimaisessa yhteiskunnassahan meillä on kaikki hyvin, mutta jos olemme pienestä pitäen kasvettu tähän niin osaammeko edes nähdä tämän yhteiskunnan ulkopuolelle ja miettiä mitä tässä on vialla.
Onko tuttua: Teet pitkän viikon töissä ja odotat viikonloppua. Viikonloppuna haluaa tehdä jotain mukavaa ja lähdetään vaikka kaupungille ostoksille. Mikä oravanpyörä: Tehdään töitä työnantajalle yhä pienenevillä resursseilla. Suurimmat voitot työnteosta ( ts. repii työntekijän selkänahasta ) käärii kuitenkin globaali yhtiö ja pieni joukko ihmisiä. Miksi tätä täytyy tehdä: Jotta voimme tuottaa yhä enemmän kulutushyödykkeitä joita voimme sitten käydä itse yhä enemmän ostamassa.
Moni keksii varmasti syitä miksei pärjäisi vähemmällä ja valtiovaltojen puheet kasvihuoneilmiön hillitsemisestä ovat yhtä sanahelinää ellei kyetä romuttamaan koko kulutusyhteiskunnan rakennetta, mutta miksi näin tehdä. Poliitikotkin kulkevat vain markkinavoimien talutusnuorassa joilla todellinen päätösvalta on.
Jokainen poliitikko saa rahoitusta yrityksiltä ja toteuttaa myös päätöksenteossa yritysten ambitioiden mukaisia toiveita.
Olen itse ollut sitä mieltä että maailmaan mahtuu paljon hyviäkin ihmisiä, mutta monilla järkevästi ajattelevilla ihmisillä ei ole kunnianhimoa päästä yritysten johtoon tai valtion hallintoelimiin. Paulo Coelchon kirjaa mukaellen: Raha tulee rahan luo ja valta tulee vallan luo. Muutama idealistikin varmaan joukkoon mahtuu, mutta ryhmäkuri pitänee nämäkin rönsyilijät aisoissa.
Jos ihan rehellisesti aletaan pohtimaan ja tutkitaan hieman länsimaista yhteiskuntaa kritisoivaa kirjallisuutta, jota yllätys yllätys on vaikea löytää, havaitaan tilastotietoa hyvinvointiyhteiskunan alasajosta. Vaikka mielletään että esim. kunnallinen terveydenhuolto on tasapuolista kaikille niin näin ei valitettavasti tilastojen valossa ole. Paremmissa hankkeissa tai yhteiskunnallisessa asemassa oleva saa todellakin parempaa terveydenhuoltoa kuin esim. työtön. Lääkärit siis keskimäärin ottavat enemmän vakavasti paremmassa asemassa olevan valitukset ja ohjaavat herkemmin jatkotoimenpiteisiin.
Mielestäni on väärin, ettät ihmisen ihmisarvo määritellään sen kautta mitä työtä tekee, kuinka tuottava on, paljon on omaisuutta...
Olen myös herännyt siihen että yhteiskunta korostaa ns. yksisilmäistä individualisuutta: Yksilön pitäisi ottaa vastuu itsestään, mutta valtaa siihen ei anneta. Vastuuta on hankala ottaa jos ei ole valtaa. Yksilöä holhotaan laeilla: Ei saa tupakoida tuolla, ei sa myydä merestä pyydettyä kalaa, jos kärähdät rattijuoppoudesta niin menetän aseluvat ( mitä hittoa rattijuoppoudella on tekemistä pyssyjen omistamisen kanssa ?? ).
Sitäpaitsi yhteiskunnan yksilöllisyys rajoittuu siiheen mikä on yleisesti hyväksyttyä: Eli saat olla yksilöllinen, mutta jos edustat jotain sukupuoli-, kansallisuus-,uskonto-, ym. vähemmistöä niin silloin et koekaan savasi olla vapaasti oma itsesi ilman että jokin ulkopuolinen taho suhtautuu sinuun vähintäinkin epäluuloisesti. Kaikki erilaisuus koetaan tätä yhteiskuntaa uhkaavana tekijänä ja se leimataan jotenkin ei-hyväksytyksi.
Voihan sitä ajatella että itsellä on kaikki ihan hyvin, mutta kaikilla kansalaisilla pitäisi olla ainakin mahdollisuus riittävään hyvinvointiin, näin ei ole ja riittävä hyvinvointi kaikille olisi mahdollista mikäli luovuttaisiin länsimaisesta voittoja tavoittelevasta yhteiskunnasta...ei nyt mennä kommunismiin, mutta pystyisimme ainakin palaamaan peruspalvelujen osalta edes muutama vuosikymmen taaksepäin. Tämä olisi mahdollista mikäli yhteiskunnan tukipilareita ei ajettaisi koko ajan alas.
Valtion verokertymää verottavat mm. valtion laitosten yksityistäminen sekä kasvava työttömyys joka on seurausta yritysten "säästö"-toimenpiteistä ja automaation kasvusta joka väistämättä verottaa tarvittavien työntekijöiden määrää, näin myös veroa maksavien kansalaisten osuus vähenee. Kun yrityksiltä poistetttiin TEL maksut siitä eivät hyötyneet työntekijät vaan yritys joka saa näin isomman kakun itselleen, kärsijöiksi joutuvat tulevat eläkeläiset joille ei riitä eläkettä mitä maksaa.
Eli päätöksenteossa ajetaan tahallisesti suuntaan joka lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Velkainen ihminenhän on mitä nöyrin työntekijä yritykselle.
Sitten onkin se seuraava ongelma, että jos nykyinen yhteiskuntarakenne romutettaisiin kokonaan se aiheuttaisi sellaisen kaaoksen joka ei sekään ole hyvä asia. Että sinänsä olen miettinyt josko tämä asioiden pohtiminen on täysin turhaa, koska se ei johda mihinkään. Eikä mikään muutu vaikka muutama muukin ihminen tulisi samoihin päätelmiin nykyisen yhteiskunnan hyvinvoinnista.
No joku voi sanoa, että olen ehkä lukenut muutaman yhteiskuntakriittisen kirjan liikaa, mutta mitäpä muutakaan sitä televisiottomana tekisi: mediakin kun kertoo vain sen mikä on yhteiskunnan pystyssä pysymisen kannalta tärkeää. Tarjoilee BB:n tapaista aivotonta viihdettä jotta saadaan huomio pois ongelmista ja kansalaiset tyytyväisiksi. Kukaan ei kysy mitä median sisältö ei kerro. Vaatii aika lailla päästä pois kaninkolosta ja nähdä metsä puilta, siihen ei kansalaisia haluta kannustaa.
No tämäpä oli lähinnä omaa pohdintaani, en sano olevani oikeassa, tiedän vain kuinka vähän tiedän.
Tämä poikkesi nyt aika paljon blogin humoristisesta linjasta, ehkäpä palaan seuraavalla kerralla takaisin arkisiin asioihin...